Pääkaupunkiseudun JHL-nuorten mielestä Elinkeinoelämän keskusliiton näkökulma nollatuntisopimuksiin on suppea ja populistinen. Nollatuntisia työsopimuksia tai keikkatyösopimuksia ei tehdä ainoastaan extraajille tai todellisen yllättävän tarpeen perusteella töihin kutsuttaville, esimerkiksi sairauslomasijaisisille. Tällaisilla työsopimuksilla teetetään myös säännöllisesti jatkuvaa työtä. Väärinkäytökset ovat niin yleisiä ja tapahtuvat niin monilla eri aloilla, että niihin ei voi suhtautua vain yksittäistapauksina.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK otti 6.6.2013 kantaa1 Pääkaupunkiseudun JHL-nuorten 26.5. julkaisemaan kannanottoon2 nollatuntisopimusten kieltämiseksi lailla. Julkisten- ja hyvinvointialojen liitto JHL3 sekä Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL4 ehtivät yhtyä JHL-nuorten kannanottoon. Asia nousi esiin myös eduskunnassa 6.6.2013, jossa vaadittiin nollatuntisopimusten kieltämistä.
EK:n mielestä ainoastaan työajan enimmäismäärällä on väliä. Todellisuudessa laissa voitaisiin hyvin määritellä myös, ettei työaika voi olla nolla tuntia. Nollatuntisopimukset kieltämällä taattaisiin työntekijälle myös esimerkiksi irtisanomissuoja.
Käsite “tarvittaessa työhön kutsuttava” paljastaa nollatuntisopimusten ongelman. Työnantaja ei tarjoa työtä vaan kutsuu työntekijän työhön. Työntekijä on kuitenkin kiinni työnantajassa, eikä lähtökohtaisesti voi ottaa vastaan muuta työtä.
EK esitti huolensa siitä, että minimituntimäärän myötä työnantaja voisi joutua maksamaan palkkaa tekemättömästä työstä. Pääkaupunkiseudun JHL-nuorten mielestä tämä väite on populistinen. Mikäli vähimmäistarvetta ei ole, miksi edes tehdä toistaiseksi voimassa olevaa sopimusta.
Suomalaisen työelämän perustana on vuosikymmenten ajan ollut se, että työntekijälle tarjotaan minimityömäärä, jonka hän sitoutuu tekemään työnantajalle. Tämä on taannut työntekijälle varmuuden toimeentulosta. Palkka “tekemättömästä työstä”, kuten vuosilomasta, sairauslomasta tai vanhempainlomasta ei myöskään ole ennenkuulumatonta vaan osa suomalaista hyvinvointijärjestelmää.
Nollatuntisopimuksia ei voi oikeuttaa sillä, että niitä solmitaan opiskelijoiden tai sellaisten työntekijöiden kanssa, jotka tekevät töitä useampaan paikkaan. Tämä ei aina ole edes luvallista sopimusten mukaan.
Työntekijän oma toive on lisäksi perusteluna heikko, sillä muita vaihtoehtoja ei usein ole. Vuokratyötutkimuksissa on selvinnyt, että suurin osa työntekijöistä haluaisi vakituisen työsopimuksen määräaikaisen sijaan.
Työntekijän oma toive on lisäksi perusteluna heikko, sillä muita vaihtoehtoja ei usein ole. Vuokratyötutkimuksissa on selvinnyt, että suurin osa työntekijöistä haluaisi vakituisen työsopimuksen määräaikaisen sijaan.
Nollatuntisopimuksia perustellaan usein sillä, että ne sopivat työpaikkojen tarpeeseen käyttää joustavasti työvoimaa sekä antavat työntekijälle vapauden valita omat työvuoronsa. EK väittää, että useilla aloilla on tarvetta nollatuntisille työsopimuksille. Monissa tapauksissa niiden käytölle ei kuitenkaan ole työn luonteesta johtuvia perusteita. Yrittäjälle luonnollisesti kuuluva riski ei ole riittävä peruste kiertää esimerkiksi normaalia irtisanomissuojaa.
Lisätietoja:
Reetta Keränen, pääkaupunkiseudun JHL-nuorten puheenjohtaja
0407303889
1) EK: Kaikkia työsuhdemuotoja tarvitaan. http://www.ek.fi/ek/fi/ajankohtaista/kaikkia_tyosuhdemuotoja_tarvitaan-10965
2) Kansanedustajilta varovaista tukea: JHL-nuoret vaativat nollatuntisopimusten kieltämistä.
3) Nollatyösopimukset kiellettävä.
4) SEL:n liittovaltuusto: Nollatyösopimukset kiellettävä lailla.
