MIKÄ IHMEEN ALUERYHMÄ??

23.11.2017

Astuin 22.11.2017 maagisesta portista kohti tuntematonta alueryhmää. Minut oltiin vähän aikaa sitten valittu pääkaupunkiseudun nuorten edustajaksi tähän alueryhmään toimikaudelle 2018-2019. Valtakunnallinen alueryhmän tapaaminen pidettiin 22.11.-23.11.2017 Hotelli Hiltonissa Helsinki Airportissa. Huomasin heti alueryhmän kokouksessa, että olin astunut tuntemattomaan maailmaan taikaportista. Ihmeellinen ay-toiminnan maailma avautui minulle ensimäistä kertaa laajemmin kuin koskaan. Alueryhmä on ryhmä edustajia eri toimialoilta, esimerkiksi valtiolta, kunnalta ja yksityiseltä sektorilta. Alueryhmä toimii alueellisesti pienemmissä ryhmissä kuin myös valtakunnallisesti. Meillä pääkaupunkiseudulla on esimerkiksi oma alueryhmä, joka kokoustaa ja suunnittelee toimintaa. Puolestaan Etelä-Suomella on esimerkiksi oma alueryhmänsä, joka toimii Etelä-Suomessa. Nämä kaikki alueryhmät tekevät yhteistyötä toistensa kanssa. Tapaamisessa yhteishenki olikin se, että yhdessä olemme vahvempia. Nämä pienemmät alueryhmät sitten kokoontuvat valtakunnallisesti ja käyvät läpi toimintaansa sekä jakavat tietoa toisilleen. Alueryhmien tarkoituksena on tehdä edunvalvontaa ja yhteiskuntavaikuttamiseen liittyviä asioita. Tähän kuuluvat muutoshankkeet ja toimintamallien kehittäminen. Yhteistyötä tehdään yhdistysten, aluetoimiston ja aktiivien kanssa. Konkreettisesti tämä tarkoittaa sitä, että alueryhmän jäsenet jakavat toisilleen tietoa ja jäsenille, suunnittelee tapahtumia ja kehittää omaa sekä JHL:llän kuin myös yhdistysten toimintaa.

Alueryhmän valtakunnallisessa tapaamisessa nousi esille laajasti meidän nuorten asiat. Tapaamisessa tapasin JHL:llän hallituksen jäseniä, jotka toivat esille halua tehdä ammattiliitostamme meitä nuoria kiinnostavan ja palvelevan ammattiliiton. Viesti oli selvä, me nuoret olemme JHL:lle tärkeitä ja meitä halutaan enemmän toimintaan mukaan. Miten sitten toimintaan voi lähteä ja tulla niin sanotuksi ay-aktiiviksi? Ensimmäisen askeleen ottaminen on aina vaikeaa, koska uuteen lähteminen voi jännittää tai jopa kauhistuttaa. Kenenkään nuoren ei kuitenkaan kannata jännittää toimintaan lähtemistä. Kaikki nykyiset aktiivit ovat todella vastaanottavaisia ja mitään ei tarvitse tietää entuudestaan. Kyselemällä ja olemalla läsnä pääsee helposti ja nopeasti kiinni toimintaan. Kun päätät lähteä ay-toimintaan mukaan, niin tulet saamaan uusia tuttavuuksia, pääset vaikuttamaan edunvalvontaasi ja tiedät tekeväsi jotain tärkeää yhteisen hyvän eteen. Yhdessä olemme vahvoja ja sen takia juuri sinä nuori olet tärkeä. Lähde mukaan ammattiliittosi toimintaan ja vaikuta! Pääkaupunkiseudun nuoret järjestävät tapahtumia ympärivuoden ja haluamme sinut mukaan. Ilmoittelemme tapahtumia Facebookissa, so stay tuned!

HALLITUKSEN AKTIIVIMALLI

MIELIPIDEKIRJOITUS

23.11.2017

Hallituksemme kärkihakkeena on ollut työllisyyden parantaminen. Hallituksemme on parhaillaan uudistamassa työttömyysturvalakia niin sanotulla ”aktiivimallilla”. Tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä on tämä hallituksen esitys ”aktiivimallista”, (HE 124/2017).

Aktiivimallin tarkoituksena on edistää passiivisia työttömiä etsimään ja ottamaan töitä vastaan. Työttömän aktiivisuutta seurattaisiin 65 päivän mittaiselta ajalta. Työttömän tulisi tämän 65 päivän aikana olla töissä vähintään 18 tuntia, jotta työtön voisi osoittaa olleensa ns. ”aktiivinen”. Muita tapoja osoittaa aktiivisuutta olisi käydä viisi päivää työllisyyttä edistävässä palveluissa yms. Työttömyysetuuden saaminen täysimääräisenä perustuisi siis siihen, että on osoittanut aktiivisuutensa. Mikäli työtön ei täyttäisi aktiivisuuden kriteerejä, alennettaisiin hänen työttömyysetuuttaan 65 maksupäivältä 4,65 prosenttia, (HE 124/2017). Lain olisi tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.

Aktiivimalli kannustaa työllistymään ja edistää passiivisia yhteiskunnan varoilla eläviä vapaamatkustajia menemään töihin, eikö niin? Suomessa työ- ja elinkeinoministeriön lokakuun (2017) työllisyyskatsauksen mukaan TE-toimissa on 272 516 työtöntä. Puolestaan avoimia työpaikkoja TE-toimistossa ilmoitettiin lokakuussa 38 929. Kaikkiaan työ-  ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuussa kuitenkin avoinna 89 500 työpaikkaa. Tietenkin luvuista puuttuu myös muut työpaikat, esimerkiksi piilotyöpaikat yms. Kuitenkin jo pelkästään lukuja silmäilemällä voi todeta, ettei jokaiselle työttömälle ole tarjolla työpaikkaa. Aion heittää nyt ihan hullun ajatuksen siitä, ettei työttömyys ehkä olisikaan työttömistä johtuva asia. Sinänsä mediassa jotkut työttömät ovat antaneet ns. ”ulostuloja” siitä, miten nämä ovat vapaaehtoisesti työttömiä, eivätkä edes hae töitä. On tietenkin täysin luontevaa olettaa näiden ulostulojen perusteella, että jokainen työtön vieroksuisi töitä, varsinkin kun työpaikkoja on vähemmän verrattuna työttömiin. Todennäköisesti hallituksemme on myös tajunnut, ettei laskutaitoa tarvita mihinkään ja kaikkia voidaan yleistää parin henkilön perusteella. Hallituksemme on kuitenkin sen verran innovatiivinen, että se luo byrokratialla työpaikkoja työttömien haastatteluilla sekä nyt uudella aktiivimallillaan. Kiitän hallitusta työllisyyden edistämisestä.

Hallituksemme on luonut myös minulle uskoa innovatiiviseen asenteeseen. Haluan vaihtoehtoisesti ehdottaa työnantajiin kohdistuvia siivoustalkoita. Kuten tiedämme, on työpaikkoja tarjoamassa työttömille kaiken maailman Jampat.  Näille Jampoille yhteistä on se, etteivät ne osaa tai ymmärrä miten olla hyviä työantajia. Me tarvitsemme siivoustalkoon, koska jotkut työnantajat eivät osaa tai ymmärrä maksaa palkkaa. Nämä työnantajat haluavat yhteiskunnan varoilla saada itselleen osaavia työntekijöitä. Meidän tulee suojella veronmaksajia tällaisilta vapaamatkustaja yrittäjiltä. Jotkut Jampat osaavat maksaa palkkaa, mutta se perustuu kaiken maailman provisioille. Tällaisia ihmeellisyyksiä löytyy esimerkiksi telemarkkinoinnista, ns. puhelinmyyjät. Tyypillisesti työpaikkailmoitukset ovat ylitseampuvia ja työnhakijalle lupaillaan kuuta taivaalta. Sitten kun näitä yrityksiä alkaa googlettamaan, niin ilmenee, että kyseinen puhelinmyynti yritys on aloittanut toisella toiminimellä ja edellinen, onkin konkurssissa. Tällaiset yritykset vaikuttavat epäilyttäviltä. Kuitenkin monet työnhakijat menevät näiden Jamppojen tarjoamiin töihin, vain todetakseen sen, etteivät saa normaalia kohtuullista palkkaa. Voisiko hallituksemme kohdistaa byrokratia innovaatisuutensa näihin wanna be yrittäjiin. Ehdotan, että hallituksemme vihdoinkin ratifioisi Euroopan sosiaalisen peruskirjan 4.1. artiklan. Suomella olisi täydet mahdollisuudet puuttua alipalkkaukseen, mutta näin ei ole tehty. Suomi ei ole ratifioinut Euroopan sosiaalisen peruskirjan 4.1 artiklaa. Mikäli hallituksemme ratifioisi kyseisen artiklan, kuten monet muut länsimaat, ei työttömien tarvitsisi sietää wanna be yrittäjiä ja nämä innostuisivat varmasti myös enemmän työnhausta. Artiklan 4.1 mukaan kohtuullinen palkka on vähintään 60 prosenttia maan nettokeskipalkasta. Tulevassa blogikirjoituksessa tulen pohtimaan sitä, miten 4.1. artikla olisi työehtosopimusten kumppani, eikä vaihtoehto korvata näitä. Stay tuned!

Lähteet:

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ (2017). Työllisyyskatsaus. Saatavissa 21.11.2017: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160313/TKAT_Loka_2017.pdf?sequence=1&isAllowed=y

HE 124/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Saatavissa 21.11.2017:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_124+2017.aspx &

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_124+2017.aspx