MIKÄ IHMEEN ALUERYHMÄ??

23.11.2017

Astuin 22.11.2017 maagisesta portista kohti tuntematonta alueryhmää. Minut oltiin vähän aikaa sitten valittu pääkaupunkiseudun nuorten edustajaksi tähän alueryhmään toimikaudelle 2018-2019. Valtakunnallinen alueryhmän tapaaminen pidettiin 22.11.-23.11.2017 Hotelli Hiltonissa Helsinki Airportissa. Huomasin heti alueryhmän kokouksessa, että olin astunut tuntemattomaan maailmaan taikaportista. Ihmeellinen ay-toiminnan maailma avautui minulle ensimäistä kertaa laajemmin kuin koskaan. Alueryhmä on ryhmä edustajia eri toimialoilta, esimerkiksi valtiolta, kunnalta ja yksityiseltä sektorilta. Alueryhmä toimii alueellisesti pienemmissä ryhmissä kuin myös valtakunnallisesti. Meillä pääkaupunkiseudulla on esimerkiksi oma alueryhmä, joka kokoustaa ja suunnittelee toimintaa. Puolestaan Etelä-Suomella on esimerkiksi oma alueryhmänsä, joka toimii Etelä-Suomessa. Nämä kaikki alueryhmät tekevät yhteistyötä toistensa kanssa. Tapaamisessa yhteishenki olikin se, että yhdessä olemme vahvempia. Nämä pienemmät alueryhmät sitten kokoontuvat valtakunnallisesti ja käyvät läpi toimintaansa sekä jakavat tietoa toisilleen. Alueryhmien tarkoituksena on tehdä edunvalvontaa ja yhteiskuntavaikuttamiseen liittyviä asioita. Tähän kuuluvat muutoshankkeet ja toimintamallien kehittäminen. Yhteistyötä tehdään yhdistysten, aluetoimiston ja aktiivien kanssa. Konkreettisesti tämä tarkoittaa sitä, että alueryhmän jäsenet jakavat toisilleen tietoa ja jäsenille, suunnittelee tapahtumia ja kehittää omaa sekä JHL:llän kuin myös yhdistysten toimintaa.

Alueryhmän valtakunnallisessa tapaamisessa nousi esille laajasti meidän nuorten asiat. Tapaamisessa tapasin JHL:llän hallituksen jäseniä, jotka toivat esille halua tehdä ammattiliitostamme meitä nuoria kiinnostavan ja palvelevan ammattiliiton. Viesti oli selvä, me nuoret olemme JHL:lle tärkeitä ja meitä halutaan enemmän toimintaan mukaan. Miten sitten toimintaan voi lähteä ja tulla niin sanotuksi ay-aktiiviksi? Ensimmäisen askeleen ottaminen on aina vaikeaa, koska uuteen lähteminen voi jännittää tai jopa kauhistuttaa. Kenenkään nuoren ei kuitenkaan kannata jännittää toimintaan lähtemistä. Kaikki nykyiset aktiivit ovat todella vastaanottavaisia ja mitään ei tarvitse tietää entuudestaan. Kyselemällä ja olemalla läsnä pääsee helposti ja nopeasti kiinni toimintaan. Kun päätät lähteä ay-toimintaan mukaan, niin tulet saamaan uusia tuttavuuksia, pääset vaikuttamaan edunvalvontaasi ja tiedät tekeväsi jotain tärkeää yhteisen hyvän eteen. Yhdessä olemme vahvoja ja sen takia juuri sinä nuori olet tärkeä. Lähde mukaan ammattiliittosi toimintaan ja vaikuta! Pääkaupunkiseudun nuoret järjestävät tapahtumia ympärivuoden ja haluamme sinut mukaan. Ilmoittelemme tapahtumia Facebookissa, so stay tuned!

HALLITUKSEN AKTIIVIMALLI

MIELIPIDEKIRJOITUS

23.11.2017

Hallituksemme kärkihakkeena on ollut työllisyyden parantaminen. Hallituksemme on parhaillaan uudistamassa työttömyysturvalakia niin sanotulla ”aktiivimallilla”. Tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä on tämä hallituksen esitys ”aktiivimallista”, (HE 124/2017).

Aktiivimallin tarkoituksena on edistää passiivisia työttömiä etsimään ja ottamaan töitä vastaan. Työttömän aktiivisuutta seurattaisiin 65 päivän mittaiselta ajalta. Työttömän tulisi tämän 65 päivän aikana olla töissä vähintään 18 tuntia, jotta työtön voisi osoittaa olleensa ns. ”aktiivinen”. Muita tapoja osoittaa aktiivisuutta olisi käydä viisi päivää työllisyyttä edistävässä palveluissa yms. Työttömyysetuuden saaminen täysimääräisenä perustuisi siis siihen, että on osoittanut aktiivisuutensa. Mikäli työtön ei täyttäisi aktiivisuuden kriteerejä, alennettaisiin hänen työttömyysetuuttaan 65 maksupäivältä 4,65 prosenttia, (HE 124/2017). Lain olisi tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.

Aktiivimalli kannustaa työllistymään ja edistää passiivisia yhteiskunnan varoilla eläviä vapaamatkustajia menemään töihin, eikö niin? Suomessa työ- ja elinkeinoministeriön lokakuun (2017) työllisyyskatsauksen mukaan TE-toimissa on 272 516 työtöntä. Puolestaan avoimia työpaikkoja TE-toimistossa ilmoitettiin lokakuussa 38 929. Kaikkiaan työ-  ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuussa kuitenkin avoinna 89 500 työpaikkaa. Tietenkin luvuista puuttuu myös muut työpaikat, esimerkiksi piilotyöpaikat yms. Kuitenkin jo pelkästään lukuja silmäilemällä voi todeta, ettei jokaiselle työttömälle ole tarjolla työpaikkaa. Aion heittää nyt ihan hullun ajatuksen siitä, ettei työttömyys ehkä olisikaan työttömistä johtuva asia. Sinänsä mediassa jotkut työttömät ovat antaneet ns. ”ulostuloja” siitä, miten nämä ovat vapaaehtoisesti työttömiä, eivätkä edes hae töitä. On tietenkin täysin luontevaa olettaa näiden ulostulojen perusteella, että jokainen työtön vieroksuisi töitä, varsinkin kun työpaikkoja on vähemmän verrattuna työttömiin. Todennäköisesti hallituksemme on myös tajunnut, ettei laskutaitoa tarvita mihinkään ja kaikkia voidaan yleistää parin henkilön perusteella. Hallituksemme on kuitenkin sen verran innovatiivinen, että se luo byrokratialla työpaikkoja työttömien haastatteluilla sekä nyt uudella aktiivimallillaan. Kiitän hallitusta työllisyyden edistämisestä.

Hallituksemme on luonut myös minulle uskoa innovatiiviseen asenteeseen. Haluan vaihtoehtoisesti ehdottaa työnantajiin kohdistuvia siivoustalkoita. Kuten tiedämme, on työpaikkoja tarjoamassa työttömille kaiken maailman Jampat.  Näille Jampoille yhteistä on se, etteivät ne osaa tai ymmärrä miten olla hyviä työantajia. Me tarvitsemme siivoustalkoon, koska jotkut työnantajat eivät osaa tai ymmärrä maksaa palkkaa. Nämä työnantajat haluavat yhteiskunnan varoilla saada itselleen osaavia työntekijöitä. Meidän tulee suojella veronmaksajia tällaisilta vapaamatkustaja yrittäjiltä. Jotkut Jampat osaavat maksaa palkkaa, mutta se perustuu kaiken maailman provisioille. Tällaisia ihmeellisyyksiä löytyy esimerkiksi telemarkkinoinnista, ns. puhelinmyyjät. Tyypillisesti työpaikkailmoitukset ovat ylitseampuvia ja työnhakijalle lupaillaan kuuta taivaalta. Sitten kun näitä yrityksiä alkaa googlettamaan, niin ilmenee, että kyseinen puhelinmyynti yritys on aloittanut toisella toiminimellä ja edellinen, onkin konkurssissa. Tällaiset yritykset vaikuttavat epäilyttäviltä. Kuitenkin monet työnhakijat menevät näiden Jamppojen tarjoamiin töihin, vain todetakseen sen, etteivät saa normaalia kohtuullista palkkaa. Voisiko hallituksemme kohdistaa byrokratia innovaatisuutensa näihin wanna be yrittäjiin. Ehdotan, että hallituksemme vihdoinkin ratifioisi Euroopan sosiaalisen peruskirjan 4.1. artiklan. Suomella olisi täydet mahdollisuudet puuttua alipalkkaukseen, mutta näin ei ole tehty. Suomi ei ole ratifioinut Euroopan sosiaalisen peruskirjan 4.1 artiklaa. Mikäli hallituksemme ratifioisi kyseisen artiklan, kuten monet muut länsimaat, ei työttömien tarvitsisi sietää wanna be yrittäjiä ja nämä innostuisivat varmasti myös enemmän työnhausta. Artiklan 4.1 mukaan kohtuullinen palkka on vähintään 60 prosenttia maan nettokeskipalkasta. Tulevassa blogikirjoituksessa tulen pohtimaan sitä, miten 4.1. artikla olisi työehtosopimusten kumppani, eikä vaihtoehto korvata näitä. Stay tuned!

Lähteet:

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ (2017). Työllisyyskatsaus. Saatavissa 21.11.2017: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160313/TKAT_Loka_2017.pdf?sequence=1&isAllowed=y

HE 124/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Saatavissa 21.11.2017:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_124+2017.aspx &

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_124+2017.aspx

"Ei kiinnosta mua." -Eikö?

Hei ystäväiseni, joka olet kunnallisella työnantajalla tai hoiva-alalla töissä. Joko kuulut ammattiliittoon? En halua missään tapauksessa nyt olla mikään mainosmies, mutta tämä asia on tärkeä.

Nykyinen oikeistopolitiikka pyrkii romuttamaan ammattiyhdistysliikkeen, jotta työmarkkinoille saataisiin viidakon lait. Nykyiset yleisesti voimassa olevat työmarkkinoiden pelisäännöt (mm. 8 tunnin työpäivä, vuosilomat) eivät ole itsestäänselvyys, vaan ay-liikkeen vuosien aikana vaivalla neuvoteltuja ja lakoilla taisteltuja oikeuksia.

Jos ay-liike romutetaan, tai jos järjestäytymisaste laskee liian alas, alakohtaisten työehtojen yleissitovuus lakkaa. Tämä tarkoittaa sitä, että työnantajat voivat tehdä paikallisesti kunkin työntekijän kanssa minkälaisia sopimuksia tahansa, välittämättä kohtuullisesta työajasta ja työehdoista. Työolosuhteista, palkasta tai ylityökorvauksista voidaan tinkiä niin paljon, kuin laki vaan antaa myöden.

Ratkaisu tähän ongelmaan on joukkovoima. Mitä suurempi osa työntekijöistä on järjestäytynyt  ammattiliittoihin, sitä merkittävämpi vaikuttaja olemme työmarkkinoilla neuvottelupöydissä.

Jäsenmaksujen hinta on usein syy siihen, miksi työntekijä ei liity ammattiliittoon, vaan esimerkiksi yleiseen työttömyyskassaan YTK:hon. Pitää kuitenkin muistaa, että YTK on työnantajapuolen perustama työttömyyskassa, joka myy tuotetta, siinä missä ay-liike myy tasa-arvoista kohtelua. Vaikka jäsenmaksut ammattiliitoissa olisi puoletkin kalliimpia kuin YTK:ssa, maksu on verovähennyskelpoinen. Eroa on myös ammattiliittojen jäsenyyden ja YTK:n asiakkuuden välillä. Ammattiliittojen edunvalvonta perustuu neuvonantoon ja työntekijän tukemiseen jo epäkohdan ilmetessä, ennen ensimmäistäkään riitatilanteen sovittelupalaveria. Mikäli erimielisyys ei selviä, jäsen saa yhdistykseltään ja sitä kautta liitoltaan työoikeuteen erikoistuneiden juristien avun sekä korvauksen kustannuksista jos juttu viedään raastupaan asti. Tämä kaikki ilman, että tarvitsee taistella yksin missään vaiheessa tai ostaa lisäpalveluja. YTK sen sijaan antaa kyllä asiakkaalleen ansiosidonnaisen ja jonkin tasoisen lakiavun jos on siitä erikseen maksanut, mutta aikaisintaan siinä vaiheessa kun tilanne on jo kriisiytynyt ja työpaikka pahimmillaan menetetty.

Yksi ammattiyhdistysliikkeen suurimmista ongelmista tällä hetkellä on se, että ammattiliittoja kilpailutetaan kuin mitä tahansa sähköyhtiöitä. Hintoja vertaillaan suhteessa ansaittuihin jäsenetuihin ja palkintoihin. Tämä saa aikaan sen, että aina halvemman jäsenmaksun mukaan valittu ammattiliitto ei olekaan työntekijälle se kaikkein edullisin ja hyödyllisin vaihtoehto. Jos esimerkiksi työpaikalla kaikki muut työntekijät luottamusmies mukaan lukien kuuluvat JHL:ään, ei yhden työntekijän ole kannattavaa kuulua eri liittoon vaikka vuosittainen jäsenmaksu olisi toisaalla pienempi. Riita- tai työneuvottelutilanteissa toisen ammattiliiton edustama luottamusmies on kädetön auttaja; hänellä kun ei ole edustusoikeutta muille kuin oman ammattiliittonsa jäsenille.

Vertailuja tehdessä on tärkeää muistaa se, miksi ammattiliitot ovat olemassa ja mikä niiden rooli on yhteiskunnassa. Ne eivät ole vakuutusyhtiötä, matkapalveluiden tuottajia tai kiinteistövälitysfirmoja. Ammattiliittojen tarkoitus on neuvotella ja ylläpitää oikeudenmukaiset, kohtuulliset ja tasa-arvoiset työolosuhteet ja -ehdot kaikille palkansaajille sukupuoleen, ihonväriin tai ikään katsomatta.

Tuskin tarvitsee enempää painottaa sitä kuinka merkittävää ammattiyhdistysliikkeen vaaliminen ja hengissä pitäminen on. Jatkumo on meidän nuorten käsissä. Jos me päästämme iskut läpi ja alistumme sorron alla, ovat meitä edeltävät joukot taistelleet turhaan. Pidetään roihuavaa tulta yllä jatkossakin. Tehdään se yhdessä. Ei anneta liekin sammua!

Syysterveisin,
Ida Roitto
Puheenjohtaja
Pääkaupunkiseudun JHL-nuoret

Let's make JHL great again!

Lets make JHL great again!

Miksi äänestäisin JHL:n edustajistovaaleissa? No vaikka ihan siksi, että saan valitusoikeuden seuraavaksi viideksi vuodeksi. On helppo sanoa, ettei liitto tee mitään, mutta mitäpä jos näyttäisit mallia ja aloittaisit tekemisen itse äänestämällä.

JHL:n edustajisto on 120-henkinen ja valitaan vaaleilla, jotka alkaa nyt. Edustajisto päättää liiton strategiasta, hyväksyy työehtosopimukset ja paljon muuta. Eli näillä tyypeillä on valta! Jos nuoret äänestäisivät nuoria ja saisimme nuoria läpi, olisi nuorilla valtaa. Viime vaaleissa vain yksi alle 30-vuotias ehdokas meni läpi, joka tarkoittaa, että kaikkia reilua 20000 nuorta edustaa 1 henkilö. Onko ok?

Kaikista 120:stä jäsenestä 1 ei kovin helposti saa ajatuksiaan läpi, mutta entäpä jos nuorten määrä olisi suurempi? Voisimme ajaa JHL:ää kohti nykypäivää ja kääntää laivaa huomattavasti nopeammin.

Tuodaan yhdessä ammattiliittomme 2010-luvulle ja pelastetaan se fossiilisoitumiselta.

Kannustavin terveisin,
Ida Roitto
Puheenjohtaja
Pääkaupunkiseudun JHL-nuoret