HALLITUKSEN AKTIIVIMALLI
MIELIPIDEKIRJOITUS
23.11.2017
Hallituksemme kärkihakkeena on ollut työllisyyden
parantaminen. Hallituksemme on parhaillaan uudistamassa työttömyysturvalakia
niin sanotulla ”aktiivimallilla”. Tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä on tämä
hallituksen esitys ”aktiivimallista”, (HE 124/2017).
Aktiivimallin tarkoituksena on edistää passiivisia
työttömiä etsimään ja ottamaan töitä vastaan. Työttömän aktiivisuutta
seurattaisiin 65 päivän mittaiselta ajalta. Työttömän tulisi tämän 65 päivän
aikana olla töissä vähintään 18 tuntia, jotta työtön voisi osoittaa olleensa ns.
”aktiivinen”. Muita tapoja osoittaa aktiivisuutta olisi käydä viisi päivää
työllisyyttä edistävässä palveluissa yms. Työttömyysetuuden saaminen täysimääräisenä
perustuisi siis siihen, että on osoittanut aktiivisuutensa. Mikäli työtön ei
täyttäisi aktiivisuuden kriteerejä, alennettaisiin hänen työttömyysetuuttaan 65
maksupäivältä 4,65 prosenttia, (HE 124/2017). Lain olisi tarkoitus tulla
voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.
Aktiivimalli kannustaa työllistymään ja edistää
passiivisia yhteiskunnan varoilla eläviä vapaamatkustajia menemään töihin, eikö
niin? Suomessa työ- ja elinkeinoministeriön lokakuun (2017) työllisyyskatsauksen
mukaan TE-toimissa on 272 516 työtöntä. Puolestaan avoimia työpaikkoja TE-toimistossa ilmoitettiin lokakuussa 38 929.
Kaikkiaan työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuussa
kuitenkin avoinna 89 500 työpaikkaa. Tietenkin luvuista puuttuu myös muut työpaikat, esimerkiksi piilotyöpaikat yms. Kuitenkin jo pelkästään lukuja silmäilemällä voi
todeta, ettei jokaiselle työttömälle ole tarjolla työpaikkaa. Aion heittää nyt
ihan hullun ajatuksen siitä, ettei työttömyys ehkä olisikaan työttömistä
johtuva asia. Sinänsä mediassa jotkut työttömät ovat antaneet ns. ”ulostuloja”
siitä, miten nämä ovat vapaaehtoisesti työttömiä, eivätkä edes hae töitä. On
tietenkin täysin luontevaa olettaa näiden ulostulojen perusteella, että
jokainen työtön vieroksuisi töitä, varsinkin kun työpaikkoja on vähemmän
verrattuna työttömiin. Todennäköisesti hallituksemme on myös tajunnut, ettei
laskutaitoa tarvita mihinkään ja kaikkia voidaan yleistää parin henkilön
perusteella. Hallituksemme on kuitenkin sen verran innovatiivinen, että se luo byrokratialla
työpaikkoja työttömien haastatteluilla sekä nyt uudella aktiivimallillaan. Kiitän
hallitusta työllisyyden edistämisestä.
Hallituksemme on luonut myös minulle uskoa
innovatiiviseen asenteeseen. Haluan vaihtoehtoisesti ehdottaa työnantajiin
kohdistuvia siivoustalkoita. Kuten tiedämme, on työpaikkoja tarjoamassa
työttömille kaiken maailman Jampat.
Näille Jampoille yhteistä on se, etteivät ne osaa tai ymmärrä miten olla
hyviä työantajia. Me tarvitsemme siivoustalkoon, koska jotkut työnantajat eivät
osaa tai ymmärrä maksaa palkkaa. Nämä työnantajat haluavat yhteiskunnan
varoilla saada itselleen osaavia työntekijöitä. Meidän tulee suojella
veronmaksajia tällaisilta vapaamatkustaja yrittäjiltä. Jotkut Jampat osaavat maksaa palkkaa, mutta se perustuu kaiken maailman provisioille.
Tällaisia ihmeellisyyksiä löytyy esimerkiksi telemarkkinoinnista, ns. puhelinmyyjät. Tyypillisesti työpaikkailmoitukset ovat ylitseampuvia ja
työnhakijalle lupaillaan kuuta taivaalta. Sitten kun näitä yrityksiä alkaa
googlettamaan, niin ilmenee, että kyseinen puhelinmyynti yritys on aloittanut toisella
toiminimellä ja edellinen, onkin konkurssissa. Tällaiset yritykset vaikuttavat
epäilyttäviltä. Kuitenkin monet työnhakijat menevät näiden Jamppojen tarjoamiin
töihin, vain todetakseen sen, etteivät saa normaalia kohtuullista palkkaa. Voisiko
hallituksemme kohdistaa byrokratia innovaatisuutensa näihin wanna be
yrittäjiin. Ehdotan, että hallituksemme vihdoinkin ratifioisi Euroopan
sosiaalisen peruskirjan 4.1. artiklan. Suomella olisi täydet mahdollisuudet
puuttua alipalkkaukseen, mutta näin ei ole tehty. Suomi ei ole ratifioinut
Euroopan sosiaalisen peruskirjan 4.1 artiklaa. Mikäli hallituksemme ratifioisi
kyseisen artiklan, kuten monet muut länsimaat, ei työttömien tarvitsisi sietää
wanna be yrittäjiä ja nämä innostuisivat varmasti myös enemmän työnhausta. Artiklan
4.1 mukaan kohtuullinen palkka on vähintään 60 prosenttia maan
nettokeskipalkasta. Tulevassa blogikirjoituksessa tulen pohtimaan sitä, miten 4.1. artikla olisi työehtosopimusten kumppani, eikä vaihtoehto korvata näitä. Stay tuned!
Lähteet:
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ (2017).
Työllisyyskatsaus. Saatavissa 21.11.2017: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160313/TKAT_Loka_2017.pdf?sequence=1&isAllowed=y
HE 124/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle
laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Saatavissa
21.11.2017:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti