Hallituksen esityksen mukaan aktiivimallin tavoitteena on työttömien
hakeutuminen aiempaa enemmän lyhytkestoisiin sekä osa-aikaisiin työsuhteisiin.
Tämän katsotaan ehkäisevän työttömyyden pitkittymistä. (HE 124/2017: 5)
Okei, joo tutkimusten mukaan esimerkiksi määräaikaiset työsuhteet
lisäävät mahdollisuutta työllistyä kokoaikaiseksi. (Kauhanen 2005: 212, 216).
Kuitenkin joissain tutkimuksissa on noussut esille, että määräaikaisella työllä
voi olla negatiivinen vaikutus, koska työnantajat voivat katsoa työntekijän
käyneen jo ”seulonnan” muiden työnantajien valikoimaprosessissa. Yhdysvalloissa
puolestaan on tehty tutkimuksia, joissa vuokratyön tekemisellä on ollut
negatiivisia vaikutuksia työttömien tulevaan työmarkkina-asemaan. Tutkimuksissa
määräaikaisen työn tekeminen ei merkittävästi laskenut riskiä joutua
työttömäksi verrattuna niihin henkilöihin, jotka pysyivät työttömänä eivätkä
ottaneet määräaikaista työsuhdetta vastaan. Toisen vuoden jälkeen määräaikaisen
työttömyysriski pieneni 29 prosenttiin, kun taas kolmannen vuoden jälkeen
työttömyysriski kasvoi ensimmäistä vuotta suuremmaksi. (Kauhanen 2005: 210-215)
Kaikki ovat kuistenkin olleet yhtä mieltä työllistämispalveluiden
lisäämisestä. – Eikö niin? Okei, no onneksi meillä nuorisotakuu, haastatteluja ja
epäsuoria yritystukia (palkkatuki ja työkokeilu). Tosiaan työttömällä
nuorisotakuun piirissä olevalle tulee tarjota esimerkiksi työpaikkaa kolmen
kuukauden sisällä. Nonih vihdoin on mahdollisuus työllistyä! – Eiku mitä
ihmettä? Ai ne tarjoaakin työtä, jonka sinä voisit itsekin löytää MOL.fi
sivuilta ja johon hakee kaikki muutkin työttömät.. No onneksi voi päästä
haastatteluun sitten kertomaan, ettei nyt ihan onnistunut tämän työpaikan
saaminen, jota ystävällisesti tarjottiin.
Peli ei ole kuitenkaan vielä menetetty! Vielä voi päästä työkokeiluun
tai palkkatuella töihin, huh, vähän jo alkoi kuumottaa.. Kuntouttava
työtoiminta on yleisin työllistämistä edistävä palvelu. Näitä oli tarjolla 84
400 kappaletta vuonna 2016. Työkokeilu on toiseksi yleisin palvelu, jota oli
yhteensä 62 810 jaksoa vuonna 2016. (HE 124/2017: 9)
Nonih nyt pääsee sitten työelämään kiinni! – Eiku hetkinen?
Työllistymistoimella palkatulla työntekijällä on 42% suurempi riski jäädä
työllistymistoimen jälkeen työttömäksi verrattuna muihin lähtökohtiin. Tämä
selittyy sillä, että nämä työntekijät omaavat heikomman työhistorian ja he
päätyvät sellaisiin yrityksiin töihin, joista on suurempi riski päätyä takaisin
työttömäksi. Pienemmät yritykset ovat tilastollisesti innokkaimpia ottamaan
tukityöllistettäviä. Pienyrittäjät nähtävästi jakavat palkkauksen riskiä
valtiovallan kanssa. (Luukkanen 2005: 200-202)
Okei joo, mutta kai sinne pysyvään työsuhteeseen sitten lopulta
pääsee?
Määräaikaiset työsuhteet kasvoivat 1980-luvun jälkipuoliskolla 1990-luvun
puoliväliin saakka. 2000-luvulla määräaikaisten työsuhteiden osuus on
vakiintunut 15-17 prosenttiin. Puolestaan vuokratyön käyttötapa on tullut
pysyväksi ilmiöksi, mutta se on vielä tilastoissa suhteellisen pieni osuus
työnmuotona. Puolestaan osa-aikaisten työsuhteiden osuus on kasvanut viimeisen
vuosikymmenen aikana. Vuonna 2000 osa-aikaisia työntekijöitä oli 12 prosenttia
ja vuonna 2013 14 prosenttia kaikista palkansaajista. (Työ- ja
elinkeinoministeriön julkaisu 2015: 11-12). Miksi epätyypilliset työsuhteet
suhteutetaan aina kaikkiin palkansaajiin? – No onneksi on muitakin tilastoja.
Avoinna olevista työpaikoista 64 prosenttia oli vuonna 2016
säännöllisiä kokopäivätöitä. Työpaikoista 50 prosenttia oli tarkoitettu yli
vuoden kestäviksi. 26 prosenttia oli yli kolmeksi kuukaudeksi, mutta kuitenkin
alle vuoden pituisiksi. 2 prosenttia oli kestoltaan alle 11 vuorokautta. (Työ-
ja elinkeinoministeriö 2017: 3).
No mut siis tarkoituksenahan olikin mennä osa-aikatöihin ja lyhyempiin
työsuhteisiin, eikö? – Mites jos ei pääsekään osa-aikatyöhön tai lyhyempiin
työsuhteisiin, mites sitten?
Hallituksen esityksessä nousi esille, miten toimeentulotuki menot
voivat kasvaa aktiivimallin myötä. Työttömät siis saattaisivat joutua
toimeentulotuen piiriin, mikäli nämä eivät täyttäisi aktiivimallin asettamia aktiivitoimia.
(HE 124/2017: 10)
Okei, mutta tämä vaan kannustaa enemmän työnhakuun, eikö?
TTTL (1412/1997) 15 §:n mukaisesti toimeentulotuen määräytymisessä
tuloja voidaan ottaa huomioon useampana määräytymisen ajanjaksona. Ansiotulo,
joka ei ole vielä ollut tiedossa toimeentulotuesta päättäessä, voidaan ottaa
jälkikäteen tulona huomioon, jos toimeentulotukea haetaan seuraavien kahden
ensimmäisen kalenterikuukauden aikana, mikäli tämä ei ole kohtuutonta.
Periaatteessa tämä tarkoittanee sitä, että useammat työttömät, jotka saavat
myös toimeentulotukea, heidän mahdollinen tulonsa katsotaan ylijäämäksi ja se
vyörytetään seuraaville kuukausille. Tämä periaatteessa tarkoittaa, ettei
työtön saa erityisesti ylimääräistä tuloa, jos tämä vastaanottaa esimerkiksi
lyhyen työkeikan, koska tämä tulo vähennetään seuraavasta toimeentulotuesta.
Tällä on varmasti suoranaisia innostavia voimia työttömien aktivoitumiseen,
koska he eivät hyödy työnteosta rahallisesti, mutta työkokemuksen saaminenhan
on se ratkaiseva tekijä. (Huom! 150e tulosuoja on olemassa, 11 §.)
No mut siis työllisyyshän on nyt noussut? – Jotain on siis tehty
oikein. – Kyllä näin on! Kansaneläkelaitos antoi lausunnossaan arvion, että
aktiivimalli lisää työmäärää 130-260 henkilövuodella. (HE 124/2017: 13). Sitten
kun ottaa vielä huomioon kaikki nämä TE-toimiston toteuttamat haastattelut ja
muut, niin kyllä työpaikkoja on syntynyt.
No huh sentään, onneksi työpaikkoja on sentään syntynyt.
Mites muuten työttömillä on niin huono maine? – Minä luulin työttömien
estävän inflaatiota.
Näin täällä Suomessa.
Lähteet:
HE 124/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi
työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta.
Kauhanen, Merja (2005). Pätkätöillä kiinni pysyvään työllisyyteen –
kannattaako työttömän ottaa vastaan määräaikaisia töitä? Työttömyys –
Taloustieteellisiä puheenvuoroja, 204-2019. Toim. Kari Hämäläinen, Heikki
Taimio & Roope Uusitalo. Helsinki: Edita Publishing Oy.
Luukkonen, Antti (2005). Yritysten rekrytoinnit aktiivisen
työvoimapolitiikan toimenpiteiltä. Työttömyys – Taloustieteellisiä puheenvuoroja,
189-203. Toim. Kari Hämäläinen, Heikki Taimio & Roope Uusitalo. Helsinki:
Edita Publishing Oy.
Työ- ja elinkeinoministeriön julkiasuja (2015). Työvoiman
käyttötapojen ja työn tekemisen muotojen muutostrendejä selvittävän ja
kehittävän työryhmän loppuraportti. TEM julkaisu 2/2015.
Työ- ja elinkeinoministeriö (2017). Työnvälityksen vuositilastot
vuonna 2016. TEM Tilastotiedote 2017/2.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti