"Ei kiinnosta mua." -Eikö?

Hei ystäväiseni, joka olet kunnallisella työnantajalla tai hoiva-alalla töissä. Joko kuulut ammattiliittoon? En halua missään tapauksessa nyt olla mikään mainosmies, mutta tämä asia on tärkeä.

Nykyinen oikeistopolitiikka pyrkii romuttamaan ammattiyhdistysliikkeen, jotta työmarkkinoille saataisiin viidakon lait. Nykyiset yleisesti voimassa olevat työmarkkinoiden pelisäännöt (mm. 8 tunnin työpäivä, vuosilomat) eivät ole itsestäänselvyys, vaan ay-liikkeen vuosien aikana vaivalla neuvoteltuja ja lakoilla taisteltuja oikeuksia.

Jos ay-liike romutetaan, tai jos järjestäytymisaste laskee liian alas, alakohtaisten työehtojen yleissitovuus lakkaa. Tämä tarkoittaa sitä, että työnantajat voivat tehdä paikallisesti kunkin työntekijän kanssa minkälaisia sopimuksia tahansa, välittämättä kohtuullisesta työajasta ja työehdoista. Työolosuhteista, palkasta tai ylityökorvauksista voidaan tinkiä niin paljon, kuin laki vaan antaa myöden.

Ratkaisu tähän ongelmaan on joukkovoima. Mitä suurempi osa työntekijöistä on järjestäytynyt  ammattiliittoihin, sitä merkittävämpi vaikuttaja olemme työmarkkinoilla neuvottelupöydissä.

Jäsenmaksujen hinta on usein syy siihen, miksi työntekijä ei liity ammattiliittoon, vaan esimerkiksi yleiseen työttömyyskassaan YTK:hon. Pitää kuitenkin muistaa, että YTK on työnantajapuolen perustama työttömyyskassa, joka myy tuotetta, siinä missä ay-liike myy tasa-arvoista kohtelua. Vaikka jäsenmaksut ammattiliitoissa olisi puoletkin kalliimpia kuin YTK:ssa, maksu on verovähennyskelpoinen. Eroa on myös ammattiliittojen jäsenyyden ja YTK:n asiakkuuden välillä. Ammattiliittojen edunvalvonta perustuu neuvonantoon ja työntekijän tukemiseen jo epäkohdan ilmetessä, ennen ensimmäistäkään riitatilanteen sovittelupalaveria. Mikäli erimielisyys ei selviä, jäsen saa yhdistykseltään ja sitä kautta liitoltaan työoikeuteen erikoistuneiden juristien avun sekä korvauksen kustannuksista jos juttu viedään raastupaan asti. Tämä kaikki ilman, että tarvitsee taistella yksin missään vaiheessa tai ostaa lisäpalveluja. YTK sen sijaan antaa kyllä asiakkaalleen ansiosidonnaisen ja jonkin tasoisen lakiavun jos on siitä erikseen maksanut, mutta aikaisintaan siinä vaiheessa kun tilanne on jo kriisiytynyt ja työpaikka pahimmillaan menetetty.

Yksi ammattiyhdistysliikkeen suurimmista ongelmista tällä hetkellä on se, että ammattiliittoja kilpailutetaan kuin mitä tahansa sähköyhtiöitä. Hintoja vertaillaan suhteessa ansaittuihin jäsenetuihin ja palkintoihin. Tämä saa aikaan sen, että aina halvemman jäsenmaksun mukaan valittu ammattiliitto ei olekaan työntekijälle se kaikkein edullisin ja hyödyllisin vaihtoehto. Jos esimerkiksi työpaikalla kaikki muut työntekijät luottamusmies mukaan lukien kuuluvat JHL:ään, ei yhden työntekijän ole kannattavaa kuulua eri liittoon vaikka vuosittainen jäsenmaksu olisi toisaalla pienempi. Riita- tai työneuvottelutilanteissa toisen ammattiliiton edustama luottamusmies on kädetön auttaja; hänellä kun ei ole edustusoikeutta muille kuin oman ammattiliittonsa jäsenille.

Vertailuja tehdessä on tärkeää muistaa se, miksi ammattiliitot ovat olemassa ja mikä niiden rooli on yhteiskunnassa. Ne eivät ole vakuutusyhtiötä, matkapalveluiden tuottajia tai kiinteistövälitysfirmoja. Ammattiliittojen tarkoitus on neuvotella ja ylläpitää oikeudenmukaiset, kohtuulliset ja tasa-arvoiset työolosuhteet ja -ehdot kaikille palkansaajille sukupuoleen, ihonväriin tai ikään katsomatta.

Tuskin tarvitsee enempää painottaa sitä kuinka merkittävää ammattiyhdistysliikkeen vaaliminen ja hengissä pitäminen on. Jatkumo on meidän nuorten käsissä. Jos me päästämme iskut läpi ja alistumme sorron alla, ovat meitä edeltävät joukot taistelleet turhaan. Pidetään roihuavaa tulta yllä jatkossakin. Tehdään se yhdessä. Ei anneta liekin sammua!

Syysterveisin,
Ida Roitto
Puheenjohtaja
Pääkaupunkiseudun JHL-nuoret